Toukokuussa julkistettu musiikkialan järjestöjen yhdenvertaisuuskysely ei ole mairittelevaa luettavaa! Kolme neljästä musiikkialalla toimivasta on työssään kokenut jollain tavalla epäasiallista käytöstä. Eikä jossain kaukana menneisyydessä, vaan viimeisimmän viiden vuoden aikana!

Yli puolet vastaajista on musiikin esittäjiä. Tekijöitä vastaajissa on vähemmän, mutta se tarkoita, ettei kokemusta vähättelystä, häirinnästä, poissulkemisesta olisi. Monet tekijöistä ovat myös esiintyjiä, joten emmeköhän ole edustettuna noissa ikävissä luvuissa. Useimmiten epäasiallisen käytöksen kohteina ovat naiset, muunsukupuoliset ja nuoret, mutta kokemusta siitä on myös miehillä.

Kyselyn tulosten julkistustilaisuuteen oli kutsuttu tasapuolisesti kaikkia oletettuja, mutta yleisö oli vahvasti naisvoittoinen. Paikalle saapuneet miehet saivat siis rutkasti kiitosta ja ansaitusti. Poissaolevat ”näkyivät” selkeämmin kuin monissa muissa tilaisuuksissa.

”Ikäiseni miehet käyttävät alalla valtaa, joten heillä on myös vastuu”, sanoi muusikko Pekka Lehti paneelikeskustelussa. Heitä olisi mukaan mahtunut kyllä, mm. majorlevy-yhtiöiden edustajia hieman kaipailtiin.

Paneelissa ruodittiin hedelmällisesti epäasiallisen käytöksen syitä, seurauksia ja ratkaisuvaihtoehtoja.

Artisti-musiikintekijä Hassan Maikal korosti kaupunkien ja kuntien nuoriso- ja bänditilojen merkitystä yhdenvertaisuuden lisäämisessä. Mitä vähemmän kaupungit ja kunnat satsaavat matalan kynnyksen tiloihin, sitä epätasa-arvoisemmassa asemassa ovat mm. maahanmuuttajien lapset ja nuoret! Ja kaikki muutkin, joiden perheet eivät tue lapsen musiikkiharrastusta, syystä tai toisesta.  Maikalin kokemus on, että nuorisotiloissakin muita huonommassa asemassa ovat nuoret naiset ja muunsukupuoliset…

Jotain hyvää toki on jo tehtykin. Levysopimuksissa saattaa jo olla kirjattuna esim. yhdenvertaisuusvaatimus ja rasisminvastaisuus. Naisille on omia someryhmiä ja ”vaihtoehtoisia vastatiloja” edistää projektejaan. Maahanmuuttajanuorille tarjotaan studioaikaa ja -koulutusta. Orkestereiden koesoittoja järjestetään sermin takana, jolloin vain itse suoritus ratkaisee. Hyvä niin!

Tilaisuuden antia oli myös ilmoille heitetty idea koko alan yhteisestä viestinnästä ja esimerikiksi ”Vuoden yhdenvertaisuusteko”-palkinnosta.

Ilolla totean, että me olemme jo osa ratkaisua! Suomen Musiikintekijät ry julkisti tänä keväänä Turvallisemman tilan periaatteet, joilla pyritään tekemään tilaisuuksistamme kaikille turvallisia ja vapaita kaikenlaisesta häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä. Jokainen tapahtumiimme osallistuja sitoutuu jo ilmoittautuessaan noudattamaan periaatteita ja kantamaan oman vastuunsa tilaisuuden onnistumisesta.

Ihmisiä kun olemme, niin mokia tai ylilyöntejä saattaa toki tapahtua. Silloin on hyvä osata pyytää anteeksi ja pyrkiä korjaamaan käytöstään. Jos joutuu itse tai havaitsee jonkun toisen joutuvan epäasiallisen käytöksen kohteeksi, siihen täytyy puuttua! Ja tarvittaessa pyytää apua muilta paikallaolijoilta. Jo muoto ”turvallisempi” kertoo, että täydellisyys ei ole tavoite, vaan haluamme olla matkalla parempaan tulevaisuuteen.

Meillä on kolme yhteyshenkilöä, joihin voi olla yhteydessä kaikissa häirintään liittyvissä asioissa. He tarjoavat keskusteluapua ja neuvovat miten asian kanssa kannattaa toimia ja edetä. Toiminta on luottamuksellista, ja yhteyttä voi ottaa omalla nimellään tai anonyymisti.

Kohdelkaamme muita ihmisiä niin kuin haluamme itseämme sekä meille tärkeitä ja rakkaita ihmisiä kohdeltavan. Sen vaikeammasta asiasta ei ole kysymys!

Hyvää ja turvallista kesää meille kaikille!

Kaija Kärkinen
Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja